Siirry pääsisältöön

Morjensta pöytään

Lopahti tuo kirjoittelu ihan tyynnin, kun tuntui, ettei kirjoittamillani jutuilla ollut muuta merkitystä kuin niiden ulostaminen omasta päästäni kirjoitettuun muotoon. Mitään en lupaa sitten nytkään, kirjoittelenko yhtään sen enempää. Pitää varmaan myös tarkistaa, onko lukijoitakaan enää listoilla :D

Vaan mepä ollaan Raimon kanssa reenattu ahkeraan. Viime kesän lopusta pitkälle syksyyn painiskelin murkkuikäisen, korvattoman uroskoiran kanssa, vaan kyllä tässä alkaa valoa näkyä tunnelin päässä! Kyllähän minä tiesin, mitä oon ottamassa ja ettei tää helppoa tuu oleen. Välillä oon ollu viittä vaille kinttaita tekemässä, mutta isoimman osan ajasta oon ihan hiton onnellinen, kun tuo koira on mulle päätynyt!

Tottista väännetään harvase päivä. Alan sinällään olla tyytyväinen mielentilaan, minkä oon saanu Raimolle luotua. Nyt kun siihen sais kestävyyttä ja häiriönsietoa, niin varmana alkas olla hyvä. Suunnitelmissa on keväälle tahi alkukesälle käydä BH-koe tekemässä, nin päästään keskittymään itse asiaan. Jälkeä ajatellen treenataan esineilmasuun varmuutta ja rutiinia. Seki on minusta oikein kivalla mallilla.

Purut meillä oli pitkällä talvitauolla. Tammikuussa otettiin pari kertaa varaslähtöä hallikauteen, kunnes helmikuun alussa ne tärskäytettiin käyntiin. Aiheena meillä on ollut hyvinkin paljolti hallinta; "koira on kyllä hyvä." Oon yrittäny lietsoa itseäni mielentilaan, missä minä määrään ja Raimo vikisee. Treenannu yksistään tai kaverin kanssa tekniikkaa. Saakelinmoinen sinni päällä, että hyvä minusta vielä tulee!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muutoksia

Nyt alan pikkuhiljaa toipua Brimin luopumisesta aiheutuneesta häpeästä, tuskasta ja ahdistuksesta. Minulla ei vain enää rahkeet riittäneet ja niinpä päätin luopua Brimistä, joka muutti takaisin Sanna-kasvattajalleen. Uskon ja luotan siihen, että siellä se saa ansaitsemaansa ymmärrystä, hellyyttä ja huomiota. Minä sitten jatkan yhden koiran kanssa. Raimo on edelleen "kaikessa ärsyttävyydessään ihan söpö". Se on energinen, vietikäs, välillä niin rasittava ja silti niin rakas. Eihän mulla ihan niin aktiivinen tämä ensimmäinen vuosi ole ollut kuin toivoin ja suunnittelin Raimon kotiutuessa viime kesänä. Mutta ei meillä mikään hoppu ole, tehdään siihen tahtiin kuin oma fiilis ja jaksaminen riittää. Katseet meillä on tulevaan. Toivottavasti se on hyvä ja onnekas.

Virheistä oppii

Muistilista seuraavalla jäljelle: 1. Mieti tuulensuuntaa. 2. Loppupalkka suljettuun purkkiin. 3. Koiralle pikkanen nälkä päälle. 4. Rauhallisuus. 5. Rutiinien muodostaminen jo heti alusta. 6. Mitä ruokaa jäljelle? Ei siis mennyt ihan putkeen meidän toinen jälki. En funtsinut asioita loppuun asti, joten seuraavalle jäljelle täytyy nyt ihan mietinnän kanssa tehdä suunnitelma, että päästäisiin kunnolla alkuun. Täytyy myös jatkossa suunnitella tarkkaan, milloin lähden jälkeä tekemään. Huomaa, että on pitkä aika siitä, kun olen kouluttanut viimeksi koiraa jäljelle. Muistan kyllä, että samanlaista säätämistä tämä alku oli Briminkin kanssa sillä erotuksella, että silloin minulla oli vähemmän tietoa ja taitoa. Ilmoitin meidät paikallisen palveluskoirayhdistyksen peltojälkikurssille, jonka vetää Vesa Kuosmanen. Toivotaan, että mahdutaan sekaan harjotuskoirakoksi! Se sijoittuu kesäkuun alkuun, niin saa samantien potkua jälkihommiin. Odotellessa jäljen vanhentumista tehtiin pientä to