Nyt pittää sanoa, että mietityttää. Viimeisimmät hakutreenit meni niin penkin alle kuin suinkin voi mennä. Otettiin palkaksi lelu, se kun näyttää toimivan ruokaa paremmin. Sitä näytettiin Raimolle ja samalla kun käytiin pikkulenkki tekeen, maalimies meni piiloon. Löysäsin Raimon pistolle ja oletettavasti se taantui sille tasolle, millä se oli ollutkin hakutreeneissä eli ei juurikaan maalimiesmotivaatiota ja haahuili ympäriinsä. Sattumalta se sai vainun maalimiehestä, sai vähän leikitystä ja lelun itselleen.
No, toinen pisto otettiin heti perään. Lelua näytettiin Raimolle, maalimies piiloon sillä aikaa, kun käytiin lenkki. Raimo lähti pistolle niin nätisti, kunnes pyörähti ympäri ja alkoi haistella. Se haisteli, vaikka miten sitä kutsuin. Kanssahakuilija ehdotti, että se paineistuu ja muutin ääneni oikein iloiseksi. Ei niin mitään vaikutusta. Raimo vaan haisteli häntä ja korvat pystyssä, oli oikea elävä keskisormi siellä metässä. Sitten tein ratkaisun, keskeytin treenit ja karautin autolla karkuun. Alko se keskisormi kadota, kun ei minua löytänytkään. Eikä edes heti hätä iskenyt, vaan vasta vähän ajan päästä, kun huomasi, ettei kukaan häneen reagoinutkaan.
Selvästikin ongelmaa on siinä, ettei Raimoa motivoi mikään sinne metsään menemään. Ei se ole kiinnostanut sillä juurikaan missään vaiheessa, vaikka olen pitänyt huolta, että on treeneissä nälkäinen ja tarjolla hyvää ruokaa. Mutta että se tuolla tavalla hukkas korvat, niin oliko se nyt sitten sitä murkkuikää vai väistämiskäytöstä? Otapa siitä selvää. Seuraavaksi kerraksi on kuitenkin tehtävä tarkka suunnitelma, ettei pääse tälläinen käytös vahvistumaan. Ei ihan helppo keissi.
Muutenkin tuntuu, että on ollut vähän motivaatio-ongelmia ilmassa. Jäljelle jää ruokaa, on hirvee hoppu ja tottiskin takkuaa. Hajut kiinnostaa ihan tolkuttomasti. Aloin lenkilläkin rajoittaa haistelua ja vaatimaan vierellä kävelyä. Eiköhän tästä vielä voittajina selvitä!
Ps. Rovaniemi KVsta tuomisena EH ja rutkasti kokemusta.
No, toinen pisto otettiin heti perään. Lelua näytettiin Raimolle, maalimies piiloon sillä aikaa, kun käytiin lenkki. Raimo lähti pistolle niin nätisti, kunnes pyörähti ympäri ja alkoi haistella. Se haisteli, vaikka miten sitä kutsuin. Kanssahakuilija ehdotti, että se paineistuu ja muutin ääneni oikein iloiseksi. Ei niin mitään vaikutusta. Raimo vaan haisteli häntä ja korvat pystyssä, oli oikea elävä keskisormi siellä metässä. Sitten tein ratkaisun, keskeytin treenit ja karautin autolla karkuun. Alko se keskisormi kadota, kun ei minua löytänytkään. Eikä edes heti hätä iskenyt, vaan vasta vähän ajan päästä, kun huomasi, ettei kukaan häneen reagoinutkaan.
Selvästikin ongelmaa on siinä, ettei Raimoa motivoi mikään sinne metsään menemään. Ei se ole kiinnostanut sillä juurikaan missään vaiheessa, vaikka olen pitänyt huolta, että on treeneissä nälkäinen ja tarjolla hyvää ruokaa. Mutta että se tuolla tavalla hukkas korvat, niin oliko se nyt sitten sitä murkkuikää vai väistämiskäytöstä? Otapa siitä selvää. Seuraavaksi kerraksi on kuitenkin tehtävä tarkka suunnitelma, ettei pääse tälläinen käytös vahvistumaan. Ei ihan helppo keissi.
Muutenkin tuntuu, että on ollut vähän motivaatio-ongelmia ilmassa. Jäljelle jää ruokaa, on hirvee hoppu ja tottiskin takkuaa. Hajut kiinnostaa ihan tolkuttomasti. Aloin lenkilläkin rajoittaa haistelua ja vaatimaan vierellä kävelyä. Eiköhän tästä vielä voittajina selvitä!
Ps. Rovaniemi KVsta tuomisena EH ja rutkasti kokemusta.
Kommentit
Lähetä kommentti