Käytiin Raimon kanssa viikko sitten Tampereella kuokkimassa Azuricoyotes-leirillä Tampereella. Majapaikkana oli mukava mökki jokunen kymmenen kilometriä ennen Tamperetta nätin järven rannalla. Perille päästiin Raimon kanssa illalla kahdeksan maissa, sillä otettiin reissaaminen ihan pitemmän kaavan kautta. Vähän väsytti, mutta mieli oli intoa täynnä!
Tarkoituksena oli viikonloppuna aikaa ottaa peltojälkeä, hakua ja tottista. Perjantai-iltana jo, väsymyksestä huolimatta, väännyin läheiselle lainaksi saadulle pellolle tekeen jälkeä. En tohtinut pitkää pätkää tehdä, kun oltiin ekan kerran moisella alustalla ja namitin joka askeleen. Lähetys ei mennyt lähellekään putkeen, mutta kun Raimo jäljelle pääsi, niin hienostihan se haisteli. Jonkin verran häiriötä ja pientä mitäs minä olinkaan tekemässä-tunnelmaa aiheutti toinen koirakko, mutta pienellä avustuksella siitä päästiin eteenpäin. Jälkikäteen ajatellen olisin voinut tehdä pitemmänkin jäljen.
Lauantaina matkattiin pk-majalle, missä useamman koirakon voimin tottisteltiin ja hakuiltiin. Tottiksessa otin vaan seuraamista ja leikkimistä. Toisella kierroksella tarkoitus oli tehdä eteenmeno, mutta murkkuikäisen vei hajut mennessään... Päädyin sitten tekemään apparin kanssa luoksemenon ja siitä autoon huilaamaan.
Haussa otettiin ensimmäisellä kierroksella pari pistoa. Tavoitteeni oli vain katsoa, mitä Raimo tekee oudossa maastossa. Se selvästi bonjasin jutun juonen, mitä oltiin tultu tekemään. Tässä meidän tyylissähän ei tehty näkölähtöjä tai annettu ääniapuja, joten Raimo aikalailla omillaan minun saattelemana menee maalimiehelle. Ehkä se jossain vaiheessa saa siihen vähän draiviakin, sillä tällä hetkellä Raimoa ei oikein motivoi maalimiehelle meno. Se kyllä merkkaa maalimiehen.
Sunnuntai valkeni mukavasti renkaanvaihdon muodossa, sillä autostani oli takarengas tyhjentynyt kokonaan. Onneksi paikalla oli reippaita naisihmisiä, joilta renkaanvaihto onnistui! Mökiltä sitten ajeltiin agilityhallille, jossa oli mahdollisuus myös tehdä jälkeä. Tein Raimolle about 50 askeleen jäljen ja taas sen ajettuani totesin, että saisin alkaa jo tekemään pitempää jälkeä. Jätin ilman namia askeleen sieltä täältä, mutta ajaessa totesin sen olleen vielä liian varhaista, sillä niiden kohdalla Raimo otti spurtin eteenpäin. Tavoite kuitenkin on, että se tarkistaisi joka askeleen. Sen päivän tottiksista ei ole jälkipolville mainitsemista xP
Kotimatkalle jouduttiin lähtemään hyvissä ajoin rengasepisodin takia. Onneksi matkalla ei tullut mitään kommervenkkeja, vaan päästiin turvallisesti kotiin. Olihan mulla kuulkaas väsyny hollantilainen takapaksissa! Mutta kivaa oli!
Loppuun vielä video multapeltojäljestä.
Tarkoituksena oli viikonloppuna aikaa ottaa peltojälkeä, hakua ja tottista. Perjantai-iltana jo, väsymyksestä huolimatta, väännyin läheiselle lainaksi saadulle pellolle tekeen jälkeä. En tohtinut pitkää pätkää tehdä, kun oltiin ekan kerran moisella alustalla ja namitin joka askeleen. Lähetys ei mennyt lähellekään putkeen, mutta kun Raimo jäljelle pääsi, niin hienostihan se haisteli. Jonkin verran häiriötä ja pientä mitäs minä olinkaan tekemässä-tunnelmaa aiheutti toinen koirakko, mutta pienellä avustuksella siitä päästiin eteenpäin. Jälkikäteen ajatellen olisin voinut tehdä pitemmänkin jäljen.
Lauantaina matkattiin pk-majalle, missä useamman koirakon voimin tottisteltiin ja hakuiltiin. Tottiksessa otin vaan seuraamista ja leikkimistä. Toisella kierroksella tarkoitus oli tehdä eteenmeno, mutta murkkuikäisen vei hajut mennessään... Päädyin sitten tekemään apparin kanssa luoksemenon ja siitä autoon huilaamaan.
Haussa otettiin ensimmäisellä kierroksella pari pistoa. Tavoitteeni oli vain katsoa, mitä Raimo tekee oudossa maastossa. Se selvästi bonjasin jutun juonen, mitä oltiin tultu tekemään. Tässä meidän tyylissähän ei tehty näkölähtöjä tai annettu ääniapuja, joten Raimo aikalailla omillaan minun saattelemana menee maalimiehelle. Ehkä se jossain vaiheessa saa siihen vähän draiviakin, sillä tällä hetkellä Raimoa ei oikein motivoi maalimiehelle meno. Se kyllä merkkaa maalimiehen.
Sunnuntai valkeni mukavasti renkaanvaihdon muodossa, sillä autostani oli takarengas tyhjentynyt kokonaan. Onneksi paikalla oli reippaita naisihmisiä, joilta renkaanvaihto onnistui! Mökiltä sitten ajeltiin agilityhallille, jossa oli mahdollisuus myös tehdä jälkeä. Tein Raimolle about 50 askeleen jäljen ja taas sen ajettuani totesin, että saisin alkaa jo tekemään pitempää jälkeä. Jätin ilman namia askeleen sieltä täältä, mutta ajaessa totesin sen olleen vielä liian varhaista, sillä niiden kohdalla Raimo otti spurtin eteenpäin. Tavoite kuitenkin on, että se tarkistaisi joka askeleen. Sen päivän tottiksista ei ole jälkipolville mainitsemista xP
Kotimatkalle jouduttiin lähtemään hyvissä ajoin rengasepisodin takia. Onneksi matkalla ei tullut mitään kommervenkkeja, vaan päästiin turvallisesti kotiin. Olihan mulla kuulkaas väsyny hollantilainen takapaksissa! Mutta kivaa oli!
Loppuun vielä video multapeltojäljestä.
Kommentit
Lähetä kommentti